Remedyn mahdolliset liiketoimintamallit ovat seuraavat: ulkoiseen pelibrändiin perustuvat projektit, omat pelibrändiprojektit julkaisijakumppanin kanssa, yhteisjulkaisuprojektit ja itsejulkaisu.

Ulkoiseen pelibrändiin perustuvissa projekteissa Remedyn kumppani rahoittaa pelin kehittämisen ja Remedy kehittää pelin ennalta sovittujen ohjeiden mukaisesti. Remedy saa suoritetun kehitystyön perusteella kehitysmaksuja, jotka ovat tyypillisesti katteellisia. Remedy tai kumppani luo pelikonseptin. Tässä mallissa kumppani omistaa pelin immateriaalioikeudet ja vastaa pelin julkaisemisesta, jakelusta ja markkinoinnista. Remedyllä voi olla mahdollisuus ansaita projektista rojalteja, jotka määräytyvät pelin menestyksen mukaan. Ulkoiseen pelibrändiin perustuvissa projekteissa Remedyn taloudellinen riski on pieni, mutta myös hyöty pelin menestyksestä on rajallinen.

Omissa pelibrändiprojekteissa julkaisijakumppanin kanssa Remedyn kumppani tyypillisesti rahoittaa pelin kehittämisen osittain tai kokonaan. Remedy luo pelin, omistaa sen immateriaalioikeudet ja vastaa pelin kehittämisestä. Kumppani vastaa pelin julkaisemisesta, jakelusta ja markkinoinnista. Projektin kehittämisvaiheessa Remedy saa kehitysmaksuja suoritetun kehitystyön perusteella. Toisin kuin ulkoiseen pelibrändiin perustuvissa projekteissa, näihin kehitysmaksuihin ei yleensä sisälly katetta, koska niiden on tarkoitus kattaa Remedyn kehitystyöstä aiheutuvat kulut. Kun peli on julkaistu, kehitysmaksut, kumppanin markkinointibudjetti ja muut kulut täytyy joissakin tapauksissa kattaa pelin myyntituotoista (recoup). Kun pelin kehitys-, markkinointi- ja muut kulut on katettu Remedy saa rojalteja pelin myyntituotoista. Omissa pelibrändiprojekteissa on Remedyn kannalta suurempi taloudellinen riski, mutta myös suurempi rojaltimahdollisuus.

Yhteisjulkaisuprojekteissa Remedy ja kumppani rahoittavat pelin kehittämisen yhdessä. Remedy kantaa päävastuun pelin kehittämisestä, kun taas julkaisu-, jakelu- ja markkinointivastuut jaetaan yritysten kesken sovittujen ehtojen mukaisesti. Remedyn näkökulmasta yhteisjulkaisuprojekteissa on suhteellisen suuri taloudellinen riski, mutta myös suurempi rojaltimahdollisuus, koska Remedy on tiiviimmin mukana pelin kaupallistamisessa. Tyypillisesti rojaltimahdollisuuden suuruus vastaa Remedyn osuutta projektin rahoituksesta.

Itsejulkaisu on uusi julkaisumalli Remedyn omistamille IP:lle. Siinä on korkein taloudellinen riski, mutta myös suurin liikevaihtopotentiaali pelirojaltien muodossa. Itsejulkaisuprojekteissa Remedy rahoittaa täysin pelin kehityksen ja markkinoinnin. Koska Remedy toimii myös pelin julkaisijana, kaikki rojaltit realisoituvat suoraan tuloina, kun niistä on vähennetty myyntiin liittyvät verot ja alennukset. Alustamaksut, laadunvarmistus ja lokalisointi kirjataan kuluiksi.

Pelien kaksi kaupallista mallia

1. Kiinteähintaiset premium-pelit, joissa on maksullista ja ladattavaa lisäsisältöä (DLC)
Pelit kuten Control, Alan Wake 2, sekä jotkin kehitteillä olevat pelit, kuten Control 2, ovat tässä kategoriassa. Nämä ovat AAA-pelejä, jotka julkaistaan ja joita levitetään julkaisukumppanin kautta, tai kuten yhteisjulkaisuprojekteissa, julkaistaan ja levitetään yhdessä Remedyn ja julkaisijakummanin toimesta.

2. Palvelupohjaiset kiinteähintaiset pelit, joissa on maksullista ja ladattavaa lisäsisältöä
Tämä voi olla tulevaisuudessa Remedylle entistä tärkeä kaupallinen malli. Tällaisilla premium-peleillä on alhaisempi alkuhintapiste, mutta ne tuottavat liikevaihtoa pitkään muun muassa laajennusten ansiosta, joiden tarkoituksena on saada pelaajat saadaan viihtymään pelin parissa vuosia. Mallia hyödynnetään esimerkiksi FBC: Firebreakissa, joka on moninpeli ja spinoff Control-pelistä.